Tänne tuli taas kesä

Etusivu / Tänne tuli taas kesä helmikuu 8, 2016

Karnatakan talvi on lyhyt ja suomalaisittain varsin lämmin. Viileimpinä öinä Bengalurussakin mittari painui noin 10-15 asteeseen. Aurinkoisina ”talvipäivinä” saattoi lämpöä kuitenkin helpostikin olla yli 25 astetta. Suuri osa köyhistä ihmisistä asuu joko teltoissa tai hatarissa peltimajoissa, maalattialla. Läheskään kaikissa kivirakenteisissa taloissakaan ei ole ikkunaruutuja, vaan ainoastaan teräsverkot. Kodit tai majat ovat pieniä, ja esimerkiksi ruuanlaitto ja peseytyminen tapahtuvat ulkona. Noissa oloissa Karnatakan talvi on todellisempi kuin meille modernissa ja hyvässä talossa asuville. Tammikuun lopussa talvi väistyi ja yötkin alkoivat taas lämmetä. Fleecehuovat on voinut nyt kääriä jo pois käytöstä.

Siinä missä Suomen kesä tarkoittaa joka puolelle puhkeavaa vihreyttä, täällä on toisin. Vihreintä on monsuuniaikana, heinä-elokuusta tuonne loka-marraskuulle saakka, jolloin vettä saattaa tulla taivaalta runsaastikin, rajuina kaatosateina. Täällä Deccanin vuoriylängöllä, noin kilometrin korkeudella merenpinnasta ilmasto on huomattavasti kuivempaa kuin Intian rannikkoalueilla. Monsuunikaudella säätila saattaa kuitenkin olla hyvin oikukas. Joskus on kovaa tuulta, ukkosta tai rankkasadetta, joka jää pyörimään paikalleen, esimerkiksi viime marraskuussa, joka oli kostein sataan vuoteen. Toisinaan taas saattaa olla yllättävän kuivia jaksoja, kuten viime heinäkuussa, jolloin kuivuus oli monelle maanviljelijälle elinkeinonsa kannalta kohtalokas.

Kesäksi täällä voi kutsua ajanjaksoa helmikuulta touko-kesäkuulle. Silloin ei juuri sada lainkaan. Nahkealehtiset kasvit ja kastellut puutarhat pysyvät kyllä vihreinä, mutta muuten maisema on pölyinen ja kuiva. Paahtavinta on huhti-toukokuussa, mutta lämpö jää ainakin virallisessa mittauksessa iltapäivän kuuminakin hetkinä alle neljänkymmenen. Aikoinaan Bengaluru on ollut vihreä ja viileä puutarhakaupunki. Ilmasto on muuttunut kuulemma rajustikin kuumemmaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilmansaasteet osaltaan pahentavat tilannetta, ja laajalle levittäytyvä rakennettu kivikaupunki varaa tehokkaasti auringon säteilylämpöä.

Olen aika hyvin sopeutunut tähän kuumuuteen. Iho ei ole palanut, se on varmaan vähitellen alituiseen auringonpaahteeseen jo tottunut. Sitä paitsi auringossa ei täällä tee enää mieli oleskella ihan huvikseen. Meillä on sisällä ilmastointilaitteet ja kattopropellit, mutta eipä niitä kovin usein käytetä. Ristiveto moneen ilmansuuntaan aukeavista ikkunoista ja ovista pitkältikin riittää viilennykseksi. Riittävä juominen on tärkeää. Juomaveden laadun kanssa kannattaa meidän myös maassa pidempään oleskelleiden olla tarkkana. Teollisesti pullotettu tai hyvillä suodatuslaitteilla suodatettu laadukas vesi on parasta. Kaikki haitalliset mikrobit eivät häviä kaivovedestä keittämälläkään. Jotkut myyjät tai ravintolat huijaavat täyttämällä tehtaalta tilattuja vesipulloja itse uudelleen.

Onneksi täällä on tarjolla myös hyviä luontaisia terveysjuomia. Urheilemisen jälkeen ja muutenkin kadulta mukaani tarttuu aika usein ”king coconut”, eli tuore jumbokookospähkinä. Sellainen maksaa katukojuilla muutaman kymmenen senttiä. Luonto on pakannut kookosveden hygieenisesti paksuun pähkinänkuoripakkaukseen ja helteelläkin juoma tuntuu vähän viileältä. Sen hento maku muistuttaa hämärästi koivun mahlaa, jota olen joskus maistanut Suomessa. Kookosveden voi juoda pillillä, sillä kookospähkinöiden katumyyjällä on aina machete-veitsi, jolla hän leikkaa aukon pähkinän toiseen päähän. Olen viime aikoina hemmotellut itseäni myös tilaamalla tuoreeltaan puristetun hedelmäsmoothien suoraan kotiovellemme arkiaamuiksi. Se on ihana ja terveellinen aloitus kuumalle kesäpäivälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *