Mustaa, tuoksuvaa kahviherkkua

Etusivu / Mustaa, tuoksuvaa kahviherkkua huhtikuu 7, 2017

Maistuisiko kupillinen höyryävää, tuoksuvaa kahvia Karnatakan plantaaseilta? Maistuu nimittäin aika monelle, minullekin. Suomessa olin tottunut juomaan mustaa kahvia sellaisenaan, mutta tyypillinen Karnatakan ”kaapi” on ihanan ylellinen herkku: kupin pohjalla tilkkanen espressoakin vahvempaa pikimustaa kahvia, seassa vaahtoavan kuumaa, sokeroitua maitoa reilusti. Parhaimmalta juoma maistuu pikkuruisesta teräsmukista tai lasista tarjottuna, niin kuin kadunvarren kojuilla on tapana kahvia tarjota.

Ensimmäisenä kahvipavut saapuivat Karnatakaan 1600-luvulla hartaan muslimin, Baba Budanin viitan kätköissä. Hän oli maistanut kahvijuomaa pyhiinvaellusmatkallaan Mekkaan. Pavut itivät, kahvipensaat kasvoivat, menestyivät ja tuottivat hyvin satoa Karnatakan vuorenrinteillä. Varjoisissa oloissa trooppisten puiden juurella kahviin tuli aivan erityinen aromi, ja kysyntä kasvoi. Britannian siirtomaavallan aikana kahvista tuli menestyksekäs myyntituote. Edelleen kahvinviljelys on merkittävää – vuonna 2010 Intia oli maailman kuudenneksi suurin kahvintuottajamaa. Intiassa kahvijauheeseen lisätään usein sekaan kahvia vatsaystävällisemmän chickory-kasvin juurta. Jälkimaku tuntuu kyllä hieman kahvijuoman läpi, ja itse ostan kotiin mieluiten pelkkää kahvijauhetta sellaisenaan.

Intialaiset kahvinviljelystilat ovat yleensä pinta-alaltaan pieniä. Tyypillisesti tilakoko on alle 4 hehtaaria. Kahvi tarjoaa elannon arviolta noin 1,5 miljoonalle perheelle. Kahvin kasvatus ja keruu on käsityötä. Vuorten rinteillä kiipeily on raskasta. Viljelyksillä on töissä paljon naisia, jotka kantavat istutettavat taimet tai kerätyn sadon koreissa pään päällä. He kävelevät pensaiden väleissä paljain jaloin ja sesonkiaikoina raatavat hyvin pitkää päivää. Kahvitiluksilla viljellään usein myös erilaisia palmuja, appelsiineja, banaaneja ja mausteita, kuten pippuria, kaardemummaa, vaniljaa ja kanelia. Koska kahvipensaat viihtyvät varjossa, kauempaa katsottuna sen viljeleminen muuttaa vähemmän maisemaa kuin esimerkiksi paljaalla vuorenlaella kasvavat teepensaat, mutta ekosysteemiä se silti muokkaa voimakkaasti. Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita käytetään paljon. Orgaanista kahvia ja myös reilun kaupan on nykyään onneksi myös saatavilla, joskin ainakin täällä Intiassa melko olemattomasti ”tavalliseen” kahviin verrattuna.

Ilmastonmuutos horjuttaa kahvielinkeinoa kaikkialla maailmassa. Täällä Karnatakassa on erityisenä haasteena ollut viime vuosien rankka kuivuus. Kävin hiljattain matkalla Coorgissa, joka on Bengalurun lähin isompi kahvinviljelysalue, sijaitsee täältä muutaman sadan kilometrin etäisyydellä. Viimeisin kahvisato oli kerätty talteen helmi-maaliskuussa, parhaillaan oli meneillään pippurisadon keräämisen aika. Korkealla puidenrunkojen ympärillä kasvavien pippuriköynnösten latvoissa keikkuminen näytti olevan miesten hommaa. Sää jyrkkien kahvinviljelysvuorten siimeksessä oli hiukan viileämpi kuin täällä suurkaupungissa. Kuivuus oli sielläkin silminnähtävää – vähänkin aurinkoisemmalla paikalla kahvipensaiden lehdet roikkuivat kuivina ja ruskeina. Kaikki maataloudesta ja myös kahvin viljelystä elantonsa saavat odottavat nyt hartaasti esimonsuunin lempeitä sateita. Täytyy myöntää, että sade olisi minunkin mielestäni tässä lähes neljänkymmenen asteen helteessä tervetullutta, vaikka saankin keittää oman kahvini kätevästi ja helposti valmiista jauheesta ja siemailla kupposeni tyhjäksi varjossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *