Elämää ilman kylmälaitteita

Etusivu / Elämää ilman kylmälaitteita maaliskuu 3, 2016

Kieltämättä vähän harmittaa! Jääkaappi ja pakastin sulivat lopullisesti jo viikko sitten. Korjaajat ovat käyneet pariin otteeseen – ensimmäinen korjaaja tosin oli aika naurettava, sillä kaiketi hän vain kuulosteli moottorin ääntä ennen kuin sanoi, että kaikki on taas kunnossa viiden, kuuden tunnin jälkeen. Seuraavat olivat astetta tehokkaampia, jopa poistivat kylmäkoneen paikoiltaan ja totesivat, että kompressori on rikki. Varaosa oli jo alunperin tulossa ”huomenna”, mutta intialainen ajanlasku on omanlaisensa. Jossakin tulevaisuudessa se saadaan kuitenkin.

Ei sinänsä ole ihme, että vuokranantajamme tänne hankkima tyylikäs italialainen keittiö ei toimi täällä kuten toimisi Italiassa. Kaasulieden kanssa ei ole pulmia, ja mikroaaltouunikin on hyvä. Sähköuunin käyttöä sen sijaan rajoittaa jatkuva sähköjen pätkiminen – kovin isoa taikinaa ei kannata kohottaa, sillä leivonta voi yhtäkkiä loppua lyhyeen. Taloyhtiössä on viranomaisten määräämä pakollinen generaattori, mutta ei se aina heti sähkökatkon alettua käynnisty, eikä sen tarjoama teho riitä uunin käyttöön. Jääkaappi-pakastin täällä on erityisen kovilla, sillä päivälämpö on jo nyt ”alkukesästä” jatkuvasti kolmenkymmenen yläpuolella ja kun ovia joutuu aukomaan, lämmintä ilmaa virtaa tietysti kylmätilan sisälle. Vähänkin pidemmän sähkökatkon jälkeen moottori surraa ihan täysillä, että kylmätila taas viilenisi.

Vähän rajoittavalta tuntuu, että esimerkiksi maitotuotteita ei nyt juuri voi ostaa tai käyttää, ja että kasvikset ja hedelmät näivettyvät helteessä hyvin nopeasti. Jos lihaa käytetään, se on hankittava vain hieman ennen kokkaushetkeä. Valmis ruoka pitää syödä ihan tuoreeltaan, sillä taskulämpimässä bakteerit lisääntyvät hurjasti. Haasteellista tällaiselle Suomessa eläneelle, kodinkoneilla hemmotellulle ihmiselle! Samalla tämä tilanne on oivallinen muistutus siitä, miten etuoikeutettuja oikeasti olemmekaan. Intialaisista kotitalouksista yhä 89% on vailla jääkaappia vuonna 2015 tehdyn laajan sosio-ekonomisen tutkimuksen mukaan. Pohjoisessa Biharin osavaltiossa maaseudulla jääkaappi löytyy alle kolmesta kotitaloudesta sadasta. Ei siellä välttämättä pelkällä tavallisella jääkaapilla juuri mitään tekisikään, sillä ei sähköverkkokaan Intiassa yllä läheskään joka paikkaan, ja maaseudulla sähkön jakelu on joka tapauksessa epävarmaa.

Koko Intian tilannetta vasten tarkasteltuna koko oma keittiömme kaikkine laitteineen on suorastaan statussymboli, puhumattakaan tästä talosta kaikilla mukavuuksillaan. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan nimittäin melkein puolella Intian maaseudun asukkaista on kotinaan savesta, mudasta, oljesta, puukehikoista tai muovista rakennettu maja. Yli 60% kaikista intialaisista on vielä ilman wc-tiloja. Erot osavaltioiden ja kaupunki- ja maaseutualuiden kesken ovat suuret. Bengalurussa asukkaiden elintaso on keskimäärin hyvin korkea, vaikka arviolta täälläkin reilun kymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa miljoona asuu edelleen slummeissa.

Meillä on täältä kodistamme kävelymatka hedelmäkauppoihin, ja juuri nyt esimerkiksi melonisato parhaimmillaan. Noutoravintoloita löytyy, ja kotiinkuljetuskin toimii. Puhdasta juomavettä saamme, kun suodatamme hanavettä osmoosi-ultraviolettipuhdistimemme kautta. Emme oikeasti ole nälkäisiä emmekä janoisia, meillä on kaikki hyvin. Tyytyväisyys on onnen korkein muoto, sanotaan. Sen kun muistaisi jatkossakin, kun joskus saadaan taas jääkaappikin toimimaan! Omaan elämäänsä tyytyväisellä ihmisellä jää enemmän sydäntä huolehtia toisistakin – niistä lähimmäisistä, kenellä asiat ovat syystä tai toisesta huonommin kuin itsellämme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *